Väkevien alkoholien valmistustavat: Kolonni – ja pannutislaus

Väkevät alkoholijuomat valmistetaan tislaamalla miedosta viinistä tai käyneestä mäskistä. Mäski valmistetaan sekoittamalla jauhettua viljaa tai muuta raaka-ainetta veteen, minkä jälkeen seosta kuumennetaan ja siihen lisätään entsyymejä, jotka hajottavat tärkkelyksen käymiskelpoiseksi sokeriksi. Lopuksi mäski jäähdytetään ja siihen lisätään hiiva, joka käynnistää käymisreaktion.

Tislaamisella tarkoitetaan kiehumispisteiltään erilaisten nesteiden erottamista toisistaan höyrystämällä. Alkoholin käymispiste on alhaisempi kuin veden, jota mäskissä on aina mukana. Mäskiä kuumennettaessa alkoholi höyrystyy ennen vettä. Alkoholihöyry johdetaan jäähdytysputkeen, jossa se tiivistyy nesteeksi. 

Tislausmenetelmät jaetaan kahteen päätyyppiin: 

• pannu- eli kerta- tai erätislaukseen (engl. pot still) sekä 
• kolonni- eli jatkuvaan tislaukseen (engl. coffey still tai patent still).
• 
  

• Pannutislaus 

-  hidasta ja kallista 
+ läpäisee hyvin "epäpuhtauksia" eli maku- ja muita laadun kannalta toivottavia aineita 

Pannutislauksessa tislauskertoja pitää olla vähintään kaksi. Menetelmä on kallis, mutta tislausprosessin "heikosta" laadusta huolimatta lopputuotteen laadun kannalta ylivoimainen.

Pannutislauksen pannu on ylöspäin kapeneva suljettu kattila, jonka yläosaan höyry kerääntyy, kun pannua lämmitetään tasaisella lämmöllä alaosastaan. Yläosasta lähtee alaspäin putki, jota jäähdytetään kylmällä vedellä. Höyry muuttuu jälleen nestemäiseksi, kun se jäähtyy putkessa. Neste tippuu vähitellen toiseen astiaan. Pannussa voidaan tislata vain yksi erä kerrallaan. Pannutislauksessa raaka-aineen ominaisuudet ja täyteläisyys jäävät valmiiseen juomaan. Alkoholi pitää tislata kahteen kertaan, jotta alkoholipitoisuus nousisi n. 60 prosenttiin. Tisle laimennetaan juomaväkevyyteen lisäämällä vettä. Pannutislauksen haittana on sen hitaus.


Kolonnitislaus

Kun neutraalia viinaa halutaan tehokkaasti ja halvalla suuria määriä käytetään jatkuvaa tislausta(kolonni). Monesti nämä eri viljoja käyttävät tehtaat pyörivät kolmessa vuorossa. Näistä kahdesta perusmenetelmästä on kehitetty erilaisia muunnoksia ja myös jatkuvassa tislauksessa on mahdollisuus kerätä aromiaineita talteen. Tislaus ei ole myöskään yksinkertaista, koska alkoholikäymisessä syntyy aina sivutuotteena mm. hieman myrkyllistä metanolia, joka tislauksessa tiivistyy eikä sitä saa päästää kuin lain säätämissä alhaisissa rajoissa lopputuotteisiin. Pannutislauksessa ensimmäinen häntä eli ensimmäiset tiivistyneet nesteet pitää poistaa metanolin takia.
1820-luvulla keksittiin uusi tislauslaite, Coffey Still, jolla pystyttiin tislaamaan koko ajan tasaisena virtana. Kolonnitislauslaite koostuu nimensä mukaisesti kahdesta kolonnista, säiliöstä, joista toisessa  höyry kulkee kerroksittain ylöspäin ja raaka-aine valuu alaspäin. Höyryyntyny alkoholi siirtyy toiseen putkeen, jossa se vähitellen tiivistyy nesteeksi. Kolonnitislauksessa tislaus on jatkuvasti käynnisä, minkä vuoksi se on nopeampaa ja edullisempaa kuin pannutislaus. Koska alkoholipitoisuus kasvaa suureksi, raaka-aineen ominaismaut häviävät ja tisleestä tulee hyvin puhdasta.